Uudellamaalla toteutetussa IHAA-hankkeessa kehitettiin maatalouden käyttöön soveltuvia hevosenlantapohjaisia orgaanisia lannoitteita, joissa hyödynnettiin myös pääkaupunkiseudulla syntyvää biojätettä. Tulokset olivat lupaavia, vaikka haasteitakin kohdattiin. Keskeiseksi kehityskohteeksi jäi toiminnan kannattavuus.
Hevosenlanta soveltuu hyvin maanparannusaineeksi pelloille ja ruoantuotannon käyttöön. Alkuvuodesta 2021 alkaneessa ja juuri päättyneessä IHAA-hankkeessa kehitettiin erilaisia hevosenlantapohjaisia kompostisekoitteita. Hankealueena toimi Uusimaa.
”Olemme testanneet hevosenlannan kompostointia erilaisilla sekoitteilla ja saaneet paljon kokemusta parhaista käytännöistä ja menetelmistä. Analyysien mukaan lopputuote sopii erinomaisesti maatalouden käyttöön. Sekoitteissa on mukana esimerkiksi pääkaupunkiseudulla syntyviä viherjätteitä kuten puiden lehtiä sekä kotitalouksilta kerättyä biojätettä”, sanoo Olli Mannerjoki Pihamaasta.
Perheyhtiö Ajalin -konserniin kuuluva Pihamaa on pääkaupunkiseudun suurin kierrätysmateriaaleista tuotettujen kasvualustojen valmistaja. Pihamaa käynnisti hevosenlannan hyödyntämiseen tähtäävän IHAA-hankkeen, jotta kierrätysmateriaaleja saataisiin vahvemmin myös ruuantuotannon käyttöön. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa. Ohjelmaa koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
”Suomen pellot eivät tarvitse keinolannoitteita, pystymme korvaamaan ne kierrätysmateriaaleista kehitetyillä lannoitteilla. Olisihan se upeaa, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudun biojäte kiertäisi Uudenmaan peltojen kautta takaisin ruuaksi lautaselle. Haluamme vauhdittaa siirtymistä kiertotalousyhteiskuntaan”, kertoo ympäristöjohtaja Elina Erkkilä Perheyhtiö Ajalinilta.
IHAA-hankkeessa rakennettiin toimintaketju, jossa talleilta kerättiin lantaa jatkojalostusta varten. Yhteistyötä tehtiin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kanssa, joka toteutti hevosenlannan kompostoinnin hankkeessa.
”Hevosenlanta kannattaa ehdottomasti kierrättää maanparannus- ja lannoituskäyttöön. Tällä hetkellä paras käsittelymenetelmä on kompostointi, mutta muitakin menetelmiä kehitetään”, toteaa HSY:n toimintovastaava Christoph Gareis.
Hevosenlantapohjaisten lannoitteiden käyttöön maataloudessa liittyy vielä ongelmia:
”Keskeinen pullonkaula on levityksessä tarvittavan kaluston puute: keinolannoitteisiin tarvittaviin koneisiin on jo investoitu. Lisäksi talleilta kerättyjen lantaerien laatu vaihteli. Meidän oli seulottava talleilta tullut lanta, sillä sen joukossa oli tavaraa, joka ei sinne kuulu kuten isoja kiviä. Pellolle kulkeutuessaan ne voivat rikkoa koneita. Lannan seulominen poistaa ongelman mutta lisää kustannuksia”, toteaa Olli Mannerjoki Pihamaalta.
Viherrakentamisessa hevosenlannalle on parempi kate, mutta ravinteet halutaan saada kiertämään myös ruoantuotannon hyödyksi. Tarvitaan lisää viljelijäkokemuksia tuotteen hyödyistä myös pidemmällä aikavälillä.
”Myös kuluttajat voisivat olla kiinnostuneita elintarvikkeista, joiden raaka-aineissa on käytetty kemiallisten lannoitteiden sijaan orgaanisia, kierrättämällä valmistettuja lannoitteita. Niin maatalouden, tallien, kuluttajien kuin yritysten talous on tiukilla. Siksi kierrätystuotteiden täytyy olla kilpailukykyisiä myös hinnoiltaan. Toistaiseksi tuotantokustannukset ovat liian suuret tuloihin nähden”, Elina Erkkilä sanoo ja jatkaa:
“En kuitenkaan näe mahdollisuutena, että pysymme riippuvaisina keinolannoitteista, joten haluamme jatkaa kehitystyötä.”
Lisätiedot:
Olli Mannerjoki, Pihamaa, yksikön päällikkö, puh. 044 754 9101, olli.mannerjoki@pihamaa.fi
Harri Lahtinen, Pihamaa, toimialajohtaja, puh. 040 519 1258, harri.lahtinen@pihamaa.fi
Elina Erkkilä, Perheyhtiö Ajalin, ympäristöjohtaja, puh. 050 522 4540, elina.erkkila@ralfajalin
Perheyhtiö R. Ajalin Oy:n hallitukseen on nimitetty kaksi uutta jäsentä, diplomi-insinööri Sakari Pesonen ja kauppatieteiden maisteri Antti Kärkkäinen.
Lue lisää
Kullaanjärven reittivesistö on valittu ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteisen Helmi-ohjelman kohteeksi. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvassa ohjelmassa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristöjen tilaa.
Lue lisää
Perheyhtiö Ajalin -konsernin emoyhtiö ja tytäryhtiö saavat syksyllä uudet toimitusjohtajat. Perheyhtiö R. Ajalin Oy:n toimitusjohtajaksi nousee Patrik Ajalin ja Ralf Ajalin Oy:n toimitusjohtajaksi Antti Puustinen.
Lue lisää
