Kullaanjärven reittivesistö on valittu ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteisen Helmi-ohjelman kohteeksi. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvassa ohjelmassa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristöjen tilaa. Kullaanjärven reitillä on lukuisia arvokkaita luontokohteita, mutta myös kunnostustarvetta, jonka ansiosta alueella on käynnistynyt Helmi-ohjelmaan kuuluva kunnostussuunnittelu.
Kullaanjärven reitti saa alkunsa useista pienistä latvahaaroista Pohjan-Kiskon järviylängöllä. Varsinainen jokireitti alkaa Kullaanjärvestä, josta se laskee useiden järvien kautta Pohjanpitäjänlahden Tomasbölevikeniin. Vesistö on hyvin koskirikas, sillä Kullaanjärven ja Pohjanpitäjänlahden välillä on yli kolmekymmentä metriä korkeuseroa. Vesistön valuma-alue sijaitsee lähes kokonaan Raaseporin kaupungin alueella. Pieni osa siitä ulottuu myös Salon kaupungin puolelle.
Kullaanjärven reittivesistö on valittu Helmi-ohjelman kohteeksi, sillä siellä on erityisen paljon suojeltavaa vesiluontoa ja arvokasta lajistoa.
Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Ohjelma jatkuu vuoteen 2030.
Kullaanjärven reitillä käynnistyneen suunnittelun keskeisin tavoite on vesiluonnon ennallistaminen ja lajiston palauttaminen. Vesiluonnon tilaa on heikentänyt vesistön pitkä käyttöhistoria, johon on kuulunut muun muassa ruukki- ja myllytoimintaa, tukinuittoa sekä maa- ja metsätalouteen liittyvää kuivatustoimintaa. Näilläkin kerrostumilla on kuitenkin kulttuurihistoriallinen arvonsa alueen maankäyttöhistorian näkökulmasta.
”Kullaanjärven reitti muodostaa etelärannikon mittakaavassa poikkeuksellisen upean kirkasvetisten pienvesien kokonaisuuden. Alueen arvosta kertoo myös monipuolinen ja vaatelias lajisto”, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Aki Janatuinen Uudenmaan ELY-keskuksesta.
ELY-keskus on valinnut Kullaanjärven reitin kunnostussuunnitelman tekijäksi raaseporilaisen Perheyhtiö R. Ajalin Oy:n. Ensimmäinen vaihe kestää vuoden 2023 loppuun, ja siinä keskitytään esitietojen keräämiseen, suunnitteluun sekä toteutettavien kohde-ehdotusten valintaan vesialueiden omistajien kanssa.
Kunnostustoimenpiteiden toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä niitä tehdä ilman vesialueen omistajien suostumusta. Suunnittelu on vaativaa, ja siihen tarvitaan myös paikallistuntemusta ja tietoa alueen historiasta. Kullaanjärven vesialueiden omistajat onkin jo kutsuttu mukaan yhteistyöhön.
“Kullaanjärven reitillä on jo nykyisellään arvokkaita luontokohteita. Kustannustehokkainta luonnonsuojelua onkin olemassa olevien arvojen säilyttäminen, mikä ei muuttuvissa olosuhteissa ole itsestäänselvyys. Lisäksi alueella on huikea potentiaali parantaa luontoarvoja edelleen suhteellisen pienin toimenpitein. Tulevaisuudessa toivomme näkevämme esimerkiksi taimenten kulkevan mereltä yläosan latvapuroille saakka”, hankkeen vetäjänä toimiva Elina Erkkilä Perheyhtiö Ajalinilta sanoo.
Mahdollisia kunnostustoimia Kullaanjärven reitillä ovat esimerkiksi uomien kiveäminen ja soraistus, patojen purkaminen tai muokkaaminen kalojen ja muiden vesieliöiden kulun mahdollistavaksi, eroosiosuojaukset, kosteikkojen perustaminen sekä saukon ja koskikaran keinopesien rakentaminen.
Alueen erityispiirteinä on myös arvokas kulttuurihistoria, joista muistuttavat esimerkiksi myllyn kivet ja rauniot sekä ruukkitoiminnan jäänteet. Kunnostussuunnitelmaa laadittaessa erilaiset intressit ja arvot sovitetaan yhteen. Kulttuurihistoriallisten arvojen osalta yhteistyötä tehdään Länsi-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon kanssa.
Kullaanjärven vesistöalueen kunnostussuunnitelma:
Elina Erkkilä, Perheyhtiö R. Ajalin Oy
puh. 050 522 4540
elina.erkkila(at)ralfajalin.fi
Aki Janatuinen, Uudenmaan ELY-keskus
puh. 029 502 1089
aki.janatuinen(at)ely-keskus.fi
Perheyhtiö R. Ajalin Oy:n hallitukseen on nimitetty kaksi uutta jäsentä, diplomi-insinööri Sakari Pesonen ja kauppatieteiden maisteri Antti Kärkkäinen.
Lue lisää
Uudellamaalla toteutetussa IHAA-hankkeessa kehitettiin maatalouden käyttöön soveltuvia hevosenlantapohjaisia orgaanisia lannoitteita, joissa hyödynnettiin myös pääkaupunkiseudulla syntyvää biojätettä. Tulokset olivat lupaavia, vaikka haasteitakin kohdattiin. Keskeiseksi kehityskohteeksi jäi toiminnan kannattavuus.
Lue lisää
Perheyhtiö Ajalin -konsernin emoyhtiö ja tytäryhtiö saavat syksyllä uudet toimitusjohtajat. Perheyhtiö R. Ajalin Oy:n toimitusjohtajaksi nousee Patrik Ajalin ja Ralf Ajalin Oy:n toimitusjohtajaksi Antti Puustinen.
Lue lisää
