Siirry pääsisältöön

Ralf Ajalin Oy ryhtyi ratkaisemaan Dalkarbybäckenin valuma-alueen ongelmia

| Tiedote

Teiden, siltojen ja rautateiden rakennusprojekteihin pitäisi aina sisältyä myös vesienhoidon toimenpiteitä. Edistääkseen tätä muutosta Ralf Ajalin Oy ryhtyi johtamaan luontorakentamisen projekteja itse. Pohjanpitäjänlahteen laskevan Dalkarbybäckenin varrella on maaliskuussa ollut työmaa, jossa valuma-alueelle rakennetaan kosteikkoa.

Dalkarbybäckenin Pohjanpitäjänlahteen laskeva alue on kasvanut pahoin umpeen. Lahti on rehevöitynyt ja vesi samentunut. Valuma-alueella kärsitään toistuvista tulvista ja uomien eroosiosta. Alueella on laajoja peltoaukeita mutta vähän järviä, lampia tai soita. Valuma-aluetta halkoo rantarata, joka myös vaikuttaa veden kulkuun. 

Valuma-alueen vesiolosuhteet ovat noidankehässä: Kun sataa, vesi tulvii pelloille, joista irtoaa maa-ainesta, joka tukkii uoman. Tämä johtaa siihen, että uoma kasvaa umpeen, ja vedelle jää entistä vähemmän tilaa. Perinteisesti ongelmaa on yritetty hallita ruoppaamalla uoma auki. 

”Uomien ruoppaaminen on tekohengitystä eikä ratkaise ongelmaa vaan hetken päästä kiihdyttää sitä”, toteaa Perheyhtiö Ajalin -konsernin ympäristöjohtaja Elina Erkkilä.

Perheyhtiö Ajalin haluaa luoda kestäviä käytäntöjä vesien suojelemiseksi. Asia on yhtiölle tärkeä, koska rakentamisella on aina vaikutuksia luontoon ja vesistöihin. Sen vuoksi konserniin kuuluva Ralf Ajalin Oy käynnisti Dalkarbybäckenin varrella pilottihankkeen, jossa valuma-alueelle rakennetaan kosteikko. Kokonaisuuteen kuuluu myös tulvakosteikko ja pohjakynnysten ketju. Lisäksi paikalla sijaitsevaa patoa muokataan siten, että kaloille ja muille vesieliöille aukeaa kulku. 

Dalkarbybäckenin vesiolosuhteet ovat haastavat, mutta Elina Erkkilä toteaa, että ongelmia on muuallakin ja ilman toimenpiteitä niitä on odotettavissa lisää:

”Ilmastonmuutoksen tuomat rankkasateet, ojitetut suot, metsien avohakkuut ja rakennetun ympäristön lisääntyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa valuma-alueille virtaavien vesien määrät ovat liian suuria uomien kapasiteettiin nähden. Vesi tulvii sinne minne pääsee: teille, rakenteisiin tai pelloille.” 

Luontopohjainen rakentaminen hillitsee tulvia ja tuo pörriäisparkkeja

Rakennetuilla kosteikoilla jäljitellään soiden toimintaa. Ne toimivat rankkasateiden tasoittajina ja kuivien kausien vesivarastoina. Kosteikot ehkäisevät vesistöjen rehevöitymistä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Erkkilä kertoo, että luontopohjaiset ratkaisut kuten kosteikot tuovat hyötyjä muillekin kuin ympäristölle:

”Kun vesi ei tulvi hallitsemattomasti, esimerkiksi maatalouden tuotanto-olosuhteet kohenevat ja teiden, ratojen ynnä muiden rakenteet kestävät paremmin. Kosteikon reuna-alueille rakennamme pörriäisparkkeja. Näin syntyy elinympäristöjä pölyttäjille, jotka ovat elintärkeitä myös ruoan tuotannolle.”

Dalkarbybäckenin valuma-alueella työ on vasta alussa, ja tavoite on saada hankkeelle jatkoa. Projekti on saanut ELY-keskukselta vesien- ja merenhoidon avustusta, sillä se toteuttaa Suomen ja Euroopan Unionin tavoitteita vesien hyvästä tilasta. Projektin kustannuksista puolet Ralf Ajalin Oy rahoittaa itse. Lisäksi maanomistaja on tehnyt talkootyötä ja antanut alueen käyttöön. 

Yrityksen pitkän tähtäimen tavoite on saada vesienhoitotoimenpiteet osaksi jokaista rakennushanketta. Erkkilän mukaan vesien tilan parantaminen edellyttää yhteistyötä eri sektorien välillä, ja infra-ala on ollut tässä aliedustettuna. 

”Toivomme, että projektimme kannustaa muitakin alan toimijoita miettimään ratkaisuja vesien hoitoon. Isot muutokset syntyvät pienistä paloista. Se tarkoittaa kovaa duunia ja kentällä puurtamista siten, että kohde kerrallaan pääsemme tavoitteeseen.”

Lisätiedot:

Tommi Knaapinen, toimitusjohtaja, Perheyhtiö Ajalin -konserni ja Ralf Ajalin Oy
040 484 0255, tommi.knaapinen@ralfajalin.fi

Lisätiedot ja yhteydenotot maastokäyntiä varten:

Elina Erkkilä, ympäristöjohtaja, Perheyhtiö Ajalin -konserni
050 522 4540, elina.erkkila@ralfajalin.fi 

Jaa sivu

Lue myös